Glitter

Viime aikoina elämä on haitannut harrastuksia. Iltaisin on niin naatti, että tuskin jaksaa kutimeen tarttua ja aivoton surffailu tuntuu olevan sopivaa aivojen nollaamista. Ei puhettakaan, että jaksaisi vaikka kirjoittaa sähköpostia. Ehkä väitöskirjan viimeistely tosiaan vie mehut, vaikka tykkäisikin työstään ja vaikka oikeasti ei enää olisi pakko tehdä mitään, mutta kun itse haluaa vielä, vähän.

Sain myös lapasvaihdon lapaset tehtyä ja lähetettyä parilleni Sinikalle, joka toivoi lämpimiä, konepestäviä kirjo- tai palmikkolapasia. Tein lapaset Smartista ja sovelsin perinteistä gotlantilaista "mansikankukka"-kuviota, jonka malli löytyi Vibeke Lindin kirjasta Strik med nordisk tradition. Jäi karmea harmitus päälle, kun illalla väsyneenä kutoessani onnistuin möhlimään toisen lapasen peukalokiilan. Huomasin sen tietysti vasta kun koko lapanen oli peukaloa vaille valmis eikä minulla ollut mehuja purkaa. Ei sitä onneksi paljon huomaa, kun yritin virhettä paikkailla, mutta harmittaa, kun tietää se olevan siellä ja vielä toiselle tehdyssä työssä. Aivan kuin en muka lapasta osaisi tehdä. Näköjään sitten en :(

Syksy on tullut ja talvi on edessä ja tyttö on kasvanut niin vinhasti, että tarvitsee uusia villavaatteita.

Ensihätään tein pienen boleron viime vuoden puolukkaboleron malliin. Lankana Sisu ja Sisu Glitter, puikko 3,5. Tätä voisi sitten kai kutsua lappapuuroboleroksi.

Tyttö tarvitsee myös akuutisti uuden lämpimän villapuseron ulkoiluvaatteiden alle ja se on kovaa kyytiä muotoutumassa, aika aivotonta puuhaa kun on.

Tässä vielä lopuksi vähän syksyn tunnelmia ja ennen kaikkea värejä. Kerrankin oli hyvä ottaa kuvia, kun oli kuulas, aurinkoinen päivä. Pitäisi ehtiä ulos nauttimaan valosta ja väreistä niin kauan kuin niitä vielä riittää.

Ai niin, seuraavaksi aion VIHDOIN tehdä jotain itselleni. Tässä olisi kasa lankoja, joista voisi muovata liivin Bella Blousen ohjetta soveltaen.

My daughter acutely needs new clothes and I started by making a glittering little bolero, modeled after the one I made last fall. A sweater is also on the way. After that's finished it's time to make something for myself, a vest I think, based on Bella Blouse pattern. I also finished the mitten exchange mittens. Otherwise life disturbs hobbies and I guess finishing one's Ph.D. thesis takes its toll, after all.

Vaihdokkaita ja muita ihanuuksia - Changelings and other lovely things

Perjantai oli neuleblogiurani kaikkien aikojen postipäivä. Postilaatikossa odotti ei vain yksi vaan peräti kaksi kaunista, ihanasisältöistä pakettia.

Toisen paketin sisältö näytti tältä:

Pääosassa ovat tietysti Lapasvaihdon vaihtoparini Hannan tekemät ihanat vaihdokaslapaset, mutta huomioi myös aiheeseen sopiva kortti ja värimaailmaan sopivat kuivatut hedelmät.

Lapaset ovat täydellisen sopivat ja kaunis malli on tehty aivan ihanasta, pehmeästä alpakasta ja villasta. Kiitos vielä kerran lapasista, Hanna, nämä ovat upeat!

Toisen paketin sisältö taas näytti tältä:

Aivan arvaamatta kohdalleni sattui onnenpotku ja voitin Goldenin blogiarpajaisissa.

Olen ihan haltioissani tuosta upeasta langasta (baby alpakkaa ja silkkiä!), joka varmasti päätynee pitsihuiviksi, kuten Goldenkin vihjaili. Kiitoksia vielä kerran ihanasta paketista!

Friday was my lucky knitting mail day - not one but all of two lovely packages were waiting for me in the mail. One of them contained the beautiful, soft and perfectly fitted alpaca changeling mittens from Hanna. The other package is a mere lucky luxury - I got lucky in a raffle by Golden and she sent me the loveliest baby alpaca and silk blend that will certainly end up as a lace shawl.

Puputusta - Bunny things

Viime aikoina olen taas ostellut lankoja. Niistä on jo jotain aloitettu ja useampi juttu on suunnitteluvaiheessa, mutta lisää näistä myöhemmin. Ensin pikku katsaus siihen, mitä sitä on viime aikoina tultukaan tehtyä.

Pidän kovasti apupupu-ideasta (kiitos pyöröneulontaohjeesta kuuluu Nice Factorin Marsulle), mutta en taida olla oikein pupuneuloja, sillä olen saanut niitä valmiiksi vain kolme ja niistäkin vain kaksi on matkannut SPR:lle, josta päässevät uuteen kotiin. Kolmannen tein veljentytölle, joka sellaisen halusi nähtyään alla olevan pupun.

Tässä vielä yhteispotretti maailmalle lähteneistä pupuista.





















Tämä pupu taas meni veljentytölle.

Olen täti, joka ei osaa sanoa ei millekään veljentytön pyynnölle, kunhan se vain liittyy kutomiseen. Tein nimittäin samaan syssyyn tytölle myös ponchon, sillä hän näki tämän serkulleen kutomani ponchon ja innoistui ja omi heti poncholangaksi lahjaksi saamani vihreän langan, johon sitten haettiin täydennystä (yhteensä tällaiseen ala-asteelaisen kokoon meni 5 kerää lähes täydelleen), että sitä riittäisi ponchoksi asti. Tämä on samaa yksinkertaista mallia, jossa kaksi suorakeidetta ommellaan vinottain yhteen. Lankana on Novitan Samos, joka on samettinen lanka ja nopea kutoa (muistaakseni vitosen puikolla), tosin jos joutuu purkamaan, kierre meinaa helposti hävitä langasta.

Huivihulluus jatkuu. Alla pingotuksessa Sisusta tehty Shetland Triangle (taas!) tytölle, joka kysyi minulta edellistä huivia kutoessani, että tuleeko se hänelle. No, se meni lahjaksi, mutta tokihan tytöllekin piti huivi saada. Kudoin 3,5 puikolla ja lopputulos on hieman (melkoisen pientä) mallia pienempi ja mielestäni sopiva reilu 3-vuotiaalle. Väri seuraa myös ikäkautta.

Tähän menin sitten pitkän harkinnan jälkeen mukaan. Muutamat valmiit lapaset ovat jo löytäneet uusille omistajilleen (uskomatonta ripeyttä!) ja kuten vähän pelkäsinkin, rimakauhu iski, mutta ehkä se vielä tästä. Parini Sinikan toiveet kuultuani mielessä alkoi nopeasti kehkeytyä suunnitelma, sain langat ostettua ja kutominen on aloitettu, mutta viime viikon kiireistä johtuen en vielä ole saanut valmista. Mutta kuten sanottu, ehkä tämä vielä tästä. Omat lapaseni tulen muuten saamaan Hannalta. Jännää!


Lately, I've been buying a lot of yarn, but more of that later. I finished some bunnies for charity and one for my niece who also ordered a poncho that I knitted as a dutiful and loving aunt. My daughter wanted her own Shetland Triangle and I obliged her in her favourite pink. After a lengthy deliberation I decided to join a Finnish mitten swap and after seeing the few (already!) finished mittens I feel like the standard is set high, which worries me a bit, but I hope things get sorted out.