Ei, se ei ole kissa vaikka kissaihminen olenkin. Kyseessä on hylje, kankainen sellainen ja se on saanut tehtäväkseen esitellä yhden esihistoriallisista villapuserotekeleistä, jonka kaivelin kaapin uumenista. Hylkeen on muuten tehnyt ystäväni äiti ja se kuuluu oikeastaan tyttärelleni, mutta se pääsi nyt blogiin kun se seilaa pitkin asuntoa ja tunkee kuviin... Mikä kyllä sopii minulle, kun on kysessä näin nätti hylje. Pusero on jostain 80-luvun lopulta ja nyherretty yhteistyössä äitini kanssa alunperin veljelleni, mutta olen ominut sen käyttööni jossain vaiheessa.
No, the blog animal is not a cat although I am a cat lover. It is a seal, sewn one and it is given the task to present one of the prehistorical sweaters that I unearthed from the bottom of a cupboard. The seal is made by my friend's mother and actually belongs to my daughter but it has made its way to the blog since it hangs around the flat and offers itself to be photographed... This fits me well since it's such a lovely seal. The sweater dates to the late 80's and is one of those that I knitted together with my mother. It was originally made for my brother but over the years it has ended up with me.
1 comment:
Interestinng read
Post a Comment