Uusia houkutuksia - New temptations

Tällaisia herkullisia keriä mohairia ja alpakkaa tarttui mukaan tässä joku aika sitten.

This kind of delicious balls of mohair and alpaca came along with me the other time.

Kirjavasta pörrökasasta on jo tulossa jotain. Entäs muuta...Sinisestä Ainosta on kovaa kyytiä tulossa setti, tyttären pusero on vihdoin pikkuista vaille valmis. Yksi huovutusjuttu pitäisi aloittaa, pitäisi kutoa sukkia tytölle ja lapaset itselle. Etsin myös kivaa pörröhuivimallia. Eipä muuta tällä kertaa.

Multicoloured furball is already turning into something. What else... Blue Aino yarn is fast turning into a set, my daughter's sweater is nearly finished (finally). I should be starting on a felted thing, make some socks for my daughter and mittens for myself. And I'm on a lookout for a nice pattern for furry shawl. That's about it for now.

Kaikki rakastavat tätä lankaa, vai? Everybody loves this yarn, right?

Tämän raitalangan tunnistavat kaikki - mutta ovatko kaikki sitä mieltä, että sitä on kiva kutoa? Pipot pyöröpuikoilla oli ihan kiva tehdä vaikka vyötteen mukaisilla puikoilla tuli mielestäni oudon löysää jälkeä. Todelliset ongelmat alkoivat, kun aloin tehdä lapasia. Puikot lentelivät ja muutenkaan en tykännyt jäljestä. Missä siis vika, langassa vai neulojassa? Raitalangan värit ovat mielestäni omiaan lasten sukkiin ja lapasiin ja harmikseni kaapissa on odottamassa useampi kerä eri värejä. Pinkin kerän kokemusten perusteella ei inspiroi yhtään ryhtyä tappelemaan pahankuristen puikkojen kanssa. Mutta kun langat tulin hyväuskoisena ostaneeksi, ei niitä viitsisi jättää lojumaan. Pitäneekö tehdä sukkaa pyöröpuikolla ja/tai kokeilla toisen kokoisia puikkoja? Langoista meni kuitenkin maku, vaikka värit ovatkin makeita. Ja ihan oikeasti, ovatko kaikki muut tyytyväisiä raitalankaan?

Everybody in Finland recognises this striped yarn - but does everybody think it is a pleasure to knit? It was fine knitting the hats with circular needles although the result was a bit slack despite using the recommended needle size. The real problems started when I began on the mittens. The needles were flying and I was not overall satisfied with the result. So, where lies the problem, with the yarn or the knitter? I find the colours of this striped yarn are well suited for children's mittens and socks and to my annoyance I have several balls in different colours in my closet. With the experiences of the pink yarn in mind I am zero inspired to start fighting with fying needles again. However, since I bought this yarn in good faith it would be a pity to let it lie about. Do I have to use circular needles for socks or try another needle size? In any case, I have lost the taste for this yarn, despite appetising colours. And really, is everybody else so satisfied with this yarn?

Valmista kamaa - FOs

Pikainen vilkaisu viime aikoina valmistuneeseen.

A quick look at the stuff that I have finished recently.















Kaulahuivia on nyt lähemmäs pari metriä, lankaa kului lähes pari kerää.

The scarf is now nearly two meters long and took nearly two balls to make.



















Serkukset...Veljentyttärelle luvattu pipo on vihdoin valmis. Koska lankaa sen kun vain riitti, se sai kaverikseen lapaset. Huolimatta langan makeudesta piti vielä lisäsöpöistää näitä kukkasilla, osittainen inspiraatio kuuluisasta bibosta. Somistin myös aiemmin esittelemääni pipoa kukalla ja virkatulla pitsillä. (Tämä näyttää huomattavasti paremmalta mallin päässä, mutta kuvaa oli mahdotonta saada - pipo lensi kaaressa.) Mutta kyllähän pikkutyttöjen asusteet saavatkin olla söpöjä, vai mitä?

Cousins...The hat that I promised to my niece is finally finished. Because the yarn did not ever seem to end I made a pair of matching mittens. Despite the sweetness of the yarn I just had to garnish them with some flowers (partially inspired by the famous "bibo"). I also garnished the previously presented hat with a flower and some crocheted lace. (This looks much better on the model's head but it was impossible to get any picture - the hat was flying in an instant.) But accessories for small girls can take a load of sweetness, or what do you think?



















Liityn joukkoon. Tämä poncho on kirjaimellisesti yksi tuhannesta (lue tuhansista). Tämä on tarkoituksella mallia pikkuisen lyhyempi ja omaa tulkintaa tässä on muuten oranssien hapsujen yksi tummanpunainen lanka. (Ei näy hyvin kuvassa, mutta luonnossa hapsut saavat kivasti syvyyttä.) Hapsut ovat muuten mahdottomat nukkaamaan. Olen kirjaimellisesti poiminut nukkaa suustani ja valmiista ruuasta kun eksyin kerran keittiöön tämä päälläni.

I'm joining the crowd. This poncho is not one in a million but almost literally one of the million of its kind. This is meant to be slightly shorter than the model and my own twist is the single dark red thread among the orange ones in the fringes. (This can barely be deciphered in the picture but irl it adds a nice depth to the fringes.) The fringes, btw, leave a horrible amount of fluff behind. I have been picking it out of my mouth and from food after working in the kitchen once dressed in the poncho.

Apua, haaste on sitten täällä - Help, I've been challenged

Miikkuli haastoi minut listaamaan viisi omituisuutta. Luettuani muiden listoja totean ettei niitä ole. Ihmiskunta on ällistyttävän pakkoneuroottista sakkia ja se mitä itse pitää omituisena onkin ihan tavallista eli ei siis omituista ollenkaan. Totta puhuen itseltä löytyy vaikka mitä.

1. Teen listoja, kaikesta, aina, muuten stressaannun ja en saa mitään tehtyä.
2. En heitä kosmetiikkapurkkeja pois kun niistä ei enää tule mitään vaan leikkaan voidepurkit kahtia ja huuhtelen viimeiset sampoopisarat vedellä.
3. Siedän kaaosta mutta vain jos kaaoksessa on järjestys. Esimerkiksi paita voi hyvin roikkua sohvan karmilla, jos se roikkuu oikealla tavalla. Jos se roikkuu väärällä tavalla, en voi keskittyä esim. TV:n katsomiseen vaan minun pitää kohentaa paitaa ensin.
4. Pitää aina käydä vessassa ennen kuin lähtee mihinkään, ihan vain siltä varalta.
5. Jos olen ostanut uusia vaatteita, niitä pitää heti sovitella kotona. Varsinkin mieheni mielestä tämä on kummallista. Hän kun voi heittää uuden vaatteen komeroon ja pistää ensi kertaa päälle vaikka puolen vuoden päästä. Mutta miesten muoti ei vaihdukaan niin nopeasti.

Tässä säännöt. Meemi "Omituisia tapoja"
Homman nimi: Kirjoitan X:n haastamana merkinnän, jossa paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään blogissaan saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Hankala haastaa, kun tuntuu että kaikki ovat jo saaneet haasteen eikä tunne ketään, joten painelin listalta blogeja summamutikassa ja sain lopulta kokoon nämä neljä: Puikkotaisteluni, Alkusilmukka, Tiinulin neuleet ja Tuikun neuleet. Viidennen jätän avoimeksi sille, joka ei vielä ole haastetta saanut. Kertokaahan persoonallisista piirteistänne!

Miikkuli challenged me to list five strange habits. After reading other people’s lists I must conclude I don’t have any. Humankind is a surprisingly obsessive neurotic lot and what one might consider as being strange may, in fact, turn out to be quite common and consequently not strange at all. To tell the truth there are many things I can list here.

1. I make lists, about everything, all the time. Otherwise I get stressed out and manage to do nothing.
2. I don’t throw away empty cosmetics tubes and jars after you cannot shake anything out of them but cut them to dig out the remains or rinse the last drops with water.
3. I can tolerate chaos but only if the chaos has order in it. For example, I can let a pullover hang over a sofa if it hangs in a right way. If not, I cannot concentrate on e.g. watching TV before I have rearranged the pullover.
4. I always have to go to the bathroom before leaving, just in case.
5. If I buy new clothes I have to try them on again at home. My husband finds this particularly strange since he can buy an item of clothing and just throw it in the cupboard and not wear it once before half a year is gone. I guess men’s fashion does not change so fast.

According to the rules of this meme I should challenge five people. It seems like nearly everyone has been challenged already but I managed to dig out four persons that I think have not been challenged yet. The fifth post is left open for anyone who feels for it to answer. So, Puikkotaisteluni, Alkusilmukka, Tiinulin neuleet and Tuikun neuleet, tell us some strange things about yourselves.

Inner European

Tämä sopii kivasti tuon edellisen jutun seuraksi...

This fits nicely with the previous post...

Your Inner European is Swedish!

Relaxed and peaceful. You like to kick back and enjoy life.

Who's Your Inner European?

Jaa, että ruotsalainen? Mikäpäs siinä, onhan Ruotsissa kaikkea kivaa kuten Ikea ja sieltä saa ruisleipääkin. Mukavaa ja sivistynyttä.

Swedish, you say? Fine with me. There are all kinds of nice things in Sweden like Ikea and you can even get dark bred in the shops. Nice and civilised.

Minun Eurooppani - my Europe

create your personalized map of europe

Tällaisen innostuin tekemään - kaikki Euroopan maat joissa olen vieraillut. Vielä on harmaita alueita...

I was inspired to try this - all the European countries that I have visited. There are still gray areas...

Turkoosia ja keltaista - turquoise and yellow

Nämä kauan suunnittelemani huovutetut tumput valmistuivat vihdoin uuden vuoden aikaan. Lankana Naturgarn no 1., pesty 40 asteessa. Eivät kutistuneet hirvittävästi, mutta tulos on mielestäni hyvä. Ovat tiivit ja lämpimät ja ainaoikeinneuleen ansiosta suu on napakka. Yhteen aikuisen tumppuun menee noin 50 g eli yksi kerä lankaa. Pienen lapsen tumput saa lähes kokonaan yhdestä kerästä. Aluksi tuntui että karkeasta langasta lähtee tikkuja sormiin, mutta lanka on niin paksua, että valmista tulee käsittämättömän nopeasti ja tästä syystä neulekokemus oli sittenkin miellyttävä. Turkoosia on kolmisen kerää jäljellä ja tarkoitus on kokeilla muuta kuin tumppuja, joskaan ei mitään kauhean omaperäistä. Mielessäni on kylläkin erityinen malli, jota en ole netissä nähnyt.

They are finally here, the turquoise and yellow mittens that I have planned so long. Knitted with Naturgarn no. 1, washed in 40 degrees. The shrinkage is not humongous but the result is nice. These are very warm and the wrist is nicely solid due to alternating purling and knitting. One adult mitten takes about 50 g (=one ball), for a small child one ball is nearly enough for a pair. The yarn is so thick you finish in no time but the yarn is so rough that to begin with I thought I was getting splinters. It was, though, a nice experience to knit with this yarn since you got immediate result. I have some three balls of the turquoise yarn left and plans to try something else, not much more original. However, I have a special model in mind that I haven't seen on the net.

Muutakin on valmistunut - kuvia myöhemmin. Todella paljon on suunnitteilla ja uusia lankojakin ostettuna... Tästäkin lisää myöhemmin.

I have finished also other things - pictures a bit later. I have a zillion plans and bought new yarn, too... More about this later.

Blogieläin - blog animal

Ei, se ei ole kissa vaikka kissaihminen olenkin. Kyseessä on hylje, kankainen sellainen ja se on saanut tehtäväkseen esitellä yhden esihistoriallisista villapuserotekeleistä, jonka kaivelin kaapin uumenista. Hylkeen on muuten tehnyt ystäväni äiti ja se kuuluu oikeastaan tyttärelleni, mutta se pääsi nyt blogiin kun se seilaa pitkin asuntoa ja tunkee kuviin... Mikä kyllä sopii minulle, kun on kysessä näin nätti hylje. Pusero on jostain 80-luvun lopulta ja nyherretty yhteistyössä äitini kanssa alunperin veljelleni, mutta olen ominut sen käyttööni jossain vaiheessa.

No, the blog animal is not a cat although I am a cat lover. It is a seal, sewn one and it is given the task to present one of the prehistorical sweaters that I unearthed from the bottom of a cupboard. The seal is made by my friend's mother and actually belongs to my daughter but it has made its way to the blog since it hangs around the flat and offers itself to be photographed... This fits me well since it's such a lovely seal. The sweater dates to the late 80's and is one of those that I knitted together with my mother. It was originally made for my brother but over the years it has ended up with me.

Villahousuista asiaa - about woollen pants

Muutama ystäväni IRL on kysellyt miten olen kutonut nämä aiemmin jo esitellyt villahousut. Ajattelin sitten laittaa tarkemman ohjeen.

Couple of friends IRL have asked how I made these pants that I have already shown earlier, so I thought of giving more detailed instructions.

Ohje on erittäin yksinkertainen ja sopii takuulla vaikka ihan aloittelijalle.

Koko: yksi koko joka sopii n. 0-3 vuotiaille (vyötärönympärys n. 50 cm)

Lanka: haluamasi lanka, itse käytin pesunkestävää villaa, puikkosuositus 3,5-4

Luo n. 112 silmukkaa ja kudo pyöröneuletta. Jos haluat kuminauhakujan, kudo ensin reilun sentin verran oikeaa neuletta, sitten yksi kierros nurin ja taas reilu sentti oikeaa. Aloita joustinneule, esimerkiksi 1o, 1n kunnes vyötäröosa on haluamasi korkuinen (mallissa n. 25 cm). Jaa silmukat kahtia ja neulo pyöröneuleena, kunnes lahkeet ovat haluamasi pituiset. Voit tehdä ensin lyhyemmät (mallissa aluksi reilut 20 cm) ja jatkaa lahkeita lapsen kasvaessa (n. 10 cm lisää) tai tehdä pitkät lahkeet jotka aluksi käännetään.

Käännä nauhakuja nurjalle ja kursi kiinni. Jätä n. 1 cm avoimeksi jotta saat pujotettua kuminauhan. Kudottaessa lahkeet kahtena putkena haaroihin jää aukko joka kursitaan lopuksi umpeen.

This is a very simple model, fit for beginners.

Size: one size, fits to children between 0-3 years (the waist is c. 50 cm)

Yarn: whatever you like, I used machine washable wool with recommended needles 3,5-4.

Cast on c. 112 loops and knit circular knitting. For a elastic band knit some 1 cm, then purl one round and knit some one cm again. Continue with ribbing e.g. knit one, purl one until the top of the pants is sufficiently long (I did c. 25 cm). Divide the stitches in two and continue knitting the legs as two separate tubes until they are sufficiently long. You can make them shorter to begin with (I did some 20 cm to begin with) and knit them longer after the child grows (I added c. 10 cm) or make them long to begin with and just turn them.

Turn the first centimeter to the wrong and sew but leave 1 cm open to put in the elastic band. When the legs are knitted as separate tubes there is an open space between the legs that is sewn in the end.

Sukkapläjäys - pile of socks

Minulla on tällä hetkellä liian monta työtä kesken (ja liian monta ideaa), mistään ei oikein meinaa tulla valmista. Joten uusia kutomuksia odotellessa esittelen kasan sukkia vuosien varrelta.

At the moment I am working on too many projects (and I have too many ideas). It seems nothing is getting finished. In the meanwhile I will try to entertain you with socks I have made over the years.

Nämä 7 veljestä sukat ovat suosikkini kotosalla - ja muutenkin jos on kovin kylmä.

These 7 veljestä socks are my favourite, both home and when it's very cold outside.

Nämä sukat ovat kirjoneulekokeilu vuosien takaa. Lanka on - yllätys, yllätys - 7 veljestä. Muistan, kuinka tarkoitus oli ostaa kerä lankaa, josta saisi kudottua jotain, mutta olin niin ihastunut moneen väriin, että en saanut päätettyä ja mukaan tarttui 1-2 sijasta 5 kerää. Inspiraatiota kuvioille sain kansanomaisista kirjoneuleista.

This very old multicoloured experiment is surprisingly (not!) made of 7 veljestä yarn. I remember my intention was to buy a ball of yarn so I could make something, but the colours were so enticing I ended up with 5 balls instead of 1 or 2. I was inspired by traditional Finnish knitting.















Seuraavat kaksi paria edustavat kutomiseni surkeampaa antia. Tällaisia tuloksia sain kun akuutti kudontatarve (esiintyy useimmiten talvella) iski niinä kausina, kun en kutonut aktiivisesti. Langat on repäisty lähikaupan hyllystä tarkemmin ajattelematta ja malli on sitä mitä puikoista on sattunut lähtemään. Ylemmät sukat ovat kaiken päätteeksi huopuneet pesussa ja ihan vahingossa todellakin. Alempien lankojen jämistä tein muuten säärystimet veljentytölle, väri oli ainakin sopiva 7-vuotiaalle tytölle.

The following two pairs of socks are more sorry examples of my knitting. They came about as emergency solutitions when I was hit by an acute urge to knit. This regularly happens in the winter and these pairs of sock were made during the years I did not knit actively. Yarn is bought from the neighbourhood shop and model is what ever moving the needles brought about. The first pair is even felted and that quite accidentally in a regular wash.

"Loppuhuipennuksena" virkattu pussukka, johon olen saanut inspiraatiota kansanomaisista "sulhaspusseista". Lanka sekalaisia jämiä, osa ikivanhoja.

To round up this post I present a crocheted pouch, inspired by traditional Finnish pouches called "fiancé pouches". Yarn miscellaneous leftovers, some quite ancient.

Jotain uutta - something new

Tämän talvisen kuvan myötä haluan toivottaa kaikille
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2006!

With this wintery photo I wish you all a
HAPPY NEW YEAR 2006!

Uuden vuoden kunniaksi ajattelin myös esitellä jotain uutta...

And then something new for the new year...

Tällainen pipo valmistui tyttärelleni. Aikomus on tehdä vielä toinen veljentyttärelle, joka toivoi minun kutovan hänelle pipon ja valitsi itse hetkeäkään epäröimättä tämän langan (jonka varmaankin tunnistatte).

Here's a hat for my daughter and another one will be knitted for my niece who asked me to knit one for her and who chose this yarn without a moment of hesitation.

Tässä yksinkertainen 1o, 1n kaulahuivi miehelleni ruskeankirjavasta Ainosta. Tarvitsen vielä toisen kerän ennen kuin huivista tulee tarpeeksi pitkä. Ei mitenkään riittoisa lanka tämä mutta tykkään kun se on 100% villaa ja sen verran paksua ettei tarvitse pahemmin nyhertää.

Here's a scarf for my husband, I need another bundle of yarn (multicoloured brownish Aino, 100% wool, nice and thick) to finish this simple thing.

Tästä on tulossa pusero tyttärelleni. Malli on oma. Yritän kutoa mahdollisimman pitkästi putkeen. Visiona on jonkinlainen tunikamalli, jossa leveämpi helma ja hihat korostuvat. Helma ainaoikeinneuletta, jonka lopuksi kursin kokoon. Kaksivärisyys ei mielestäni toimi ainakaan näin, joten purin punaisen pois ja teen yksivärisellä oranssilla niin kauan kuin lanka riittää. Hihoihin tulee ehkä punaista tai jotain muuta väriä lisäksi. Lanka Gjestalin Vestlandsgarn.


This is going to be a sweater for my daughter. The design is my own and the intention is to knit this in one piece as much as possible. I see visions of some sort of tunic with emphasis on sleeves and hem. The two colours did not work, at least this way, so I undid the red and will continue with the orange as much as the amount of yarn (Vestlandsgarn from Gjestal) I have allows. Maybe I use another colour on the sleeves.

Minulla on suunnitelmia keltaisen ja turkoosin langan pään menoksi (Naturgarn no.1.), aloitettukin on ja osin valmistakin. Kuvia tulossa kunhan valmistuu enemmän. Yläoikean punaisesta on ollut visioita, mutta inspiraatio puuttuu, joten tiedä tuleeko siitä koskaan mitään.

I have some plans regarding the yellow and the turquise yarn (Naturgarn no.1) and something is already finished and more is to come. I'll post some pictures as soon as there is more to show for. I have had visions regarding the red yarn on top right but I don't know if they'll ever materialise, I don't feel inspired just now.

Ainakin osalle Ainoista on suunnitteilla vähemmän omaperäistä käyttöä. Samoin raitalangan kohtalo on päätetty.

At least part of the Aino's are destined to be something-not-so-very-original. The multicoloured yarn also has it's destiny clear.