Raitapaita - Stripy sweater

Eilen elettiin näin lumisissa tunnelmissa.

Jos jatkan samojen kohteiden kuvaamista, tästähän tulee samalla eräänlainen vuodenaikojenvaihtumisblogi :)

Yllä muutama kuva viime aikojen lankaostoista: Lanettia ja Extra Merinoa. Mustaa Lanettia minulla oli jo aiemmin, valkoista ostin lahjahuiviin ja vihreä ja turkoosi tulivat "kaupan päälle", kun minuun iski jokin kohtaus kokeilla jotain värikästä. Kun joskus pääsen ideaani käsiksi, mukaan tulee varmaan näitä kaikkia yhdessä. Samoin Extra Merinoa minulla oli jo violettina, valkoinen ja vaaleansiniturkoosi tahtoivat mukaan muuten vain.

Saan muuten näköjään inspiraation väriyhdistelmiin ihan mistä vaan - tuo Extra Merino -yhdistelmä tuli mieleen, kun katsoin vaaleansinisellä lautasella olevaa jogurttia ja mustikkahilloa. Yleensä sentään saan väri-inspiraatiota hieman konservatiivisemmista lähteistä, kuten eri medioissa esiintyvistä kuvista tai ihmisten vaatteista.

Tässä lopuksi raitapaita valmiina. Tämä on siis tarkoitettu reilu 3-vuotiaalle ulkoiluvaatteiden alle ja sisävaatteiden päälle ja tämä funktio pitkälti saneli designin: sellainen ettei purista (ei siis esim. raglania), mutta ei niin suuri että on hankalaa, kunnolla pituutta resoreissa, ettei kylmä pääse sisään, mutta ei niin korkeaa kaulusta, että alkaa kutittaa ja ahdistaa.

Tuo raitaisuus taas lähti siitä, että etsin varastosta sopivan lämmintä villalankaa ja huomasin, että minulle on kertynyt enemmän kuin tarpeeksi Sandnesgarnin Smartia monessa värissä. Lapasvaihdon lapasista jäi yli ruskean sävyjä ja pikkuisen valkoista ja olin jo keväällä ostanut paria sinistä ja samaa valkoista kuin vaihtolapasissakin. Valitsin parhaiten yhteen sopivat värit (rannalle jäi punaista, vihreää ja kirjavaa lankaa) ja mietin, että raitoja pitää olla. Otin 3,5 puikot, katsoin mallia silmukkamäärään aiemmin kudotusta villatakista ja aloin kutoa mitä sylki suuhun toi. Pieneksi jujuksi kudoin langanvaihtokierroksen nurjana ja värien väliin tuli siis aina kohoraita. Pikkuisen joutui säätämään kaulusta ja hihan resoria, ilman mallia kun siis menin eteenpäin ja meinasi tulla kyllästyminen. Valmis pusero on onneksi sopivan kokoinen, lämmin, ja tyttökin on sen omaksunut mukisematta käyttöön, joten voinen olla tyytyväinen, vaikka tämä ei mikään häikäisevä esimerkki nerokkaasta neuledesignista olekaan.

Yesterday was a snow day - if I continue taking pictures from the same vantage points, this will eventually turn into a season changing blog :)

I made a trip to yarn store and reveled in colourful yarn. Some of my inspiration comes from less conservative sources, like from yoghurt and blueberry jam on light blue plate, but generally I am inspired in more traditional ways, like looking at pictures and clothes people wear.

My daughter's sweater is finally finished - a simple design for practical use to keep her warm during winter. The yarn Smart from Sandnesgarn is from my stash and the design came about because I had many different colours that called for stripy design.

Komeroiden kätköistä ryömii - Something from the 80's creepeth

Kesälomalla kaivelin pikaisesti kaappeja ja onnistuin löytämään kasan 80-luvulla tekemiäni neuleita. Kiireessä en jaksanut kauheasti panostaa kuvaamiseen, joten kuvat ovat myös sen näköisiä. Töiden puolustukseksi on sanottava, että ensinnäkin, näitä on käytetty ja toiseksi, ne on repäisty suoraan komeroista ja laatikoista. Muut viat sitten menevät ihan minun piikkiini.

During the holidays I was digging into some closets and managed to find a number of things that I made during the 80's. Unfortunately, the pictures bear all the signs of being taken in a hurry. To the defense of the knittings themselves I can only say that first of all, they have been worn and secondly, they are straight out of closets and drawers. For the rest, you are free to blame me.

Paksu, talvinen perusvillapaita.

This is a thick basic winter sweater.















Pörröinen villapaita.

Fluffy sweater.
















Kesäinen puuvillaneule.

Summer top in cotton.

















Sitten kasa lapasia, vihreät samasta langasta kuin pusero, valkoiset tehty käsityötunnilla.

Then a pile of mittens. The green ones are made of the same yarn as the green sweater above and the white ones were made at school.

Tämä pikku pussukka on kaikkein vanhin tässä esitellyistä töistä. Tein sen ala-asteella ollessani, kun olin juuri alkanut tajuta virkkaamisen mahdollisuudet. Tämä ei ole varsinainen koulukäsityö, vaikka tarvikkeet tähän ovat koulun varastoista. Tein sen osin käsityötunnilla, osin kotona ja malli on kokeilua. Mitään ohjetta en käyttänyt.

This little thing is the oldest of all the self-made things here. I made it while still in primary school after I was starting to realise the possibilities of crocheting. I used materials from the school but this is a quite voluntary project, made partly during lessons. You may call it an experiment since I did not use any kind of pattern.

Lopuksi vielä suosikkikäsityöesineeni, isoisäni tekemä puinen kotelo, jossa äitini säilyttää sukkapuikkoja ja virkkuukoukkuja.

To finish up, my favourite artefact, a wooden case made by my grandfather. My mother keeps knitting needles and hooks in it.

Kuin kukkain tuoksu inhoittaa - The flowers of odious savours sweet

Vihdoinkin sain tyttären puseron valmiiksi. Paksuhko ja karkeahko lanka halusi yksinkertaiseksi malliksi, joka on neulottu yhtenä kappaleena. Valmis pusero oli kuitenkin aika tylsän näköinen...

Finally I finished my daughter's sweater. Thickish and roughish yarn wanted to be a simple model knitted in one piece. It looked, however, rather dull...

Niinpä nämä pienet helmikukkaset tulivat koristamaan etumusta.

This is why these little pearly flowers wanted to jump out to decorate it.

Lanka: Gjestal Vestlandsgarn 100% villaa n. 100g eli 2 kerää
Puikot: 4
Malli: omasta päästä

Yarn: Gjestal Vestlandsgarn 100% wool c. 100 g/2 balls
Needles: 4
Model: my own

Sininen Aino halusi välttämättä biboksi. Lauran ihanaa ohjetta oli ilo kutoa. Koska lankaa jäi lähes puoli kerää sain ajatuksen tehdä rannekkaat samalla mallineuleella kun en ollut varma langan riittävyydestä lapasiin. Huiviinkaan lanka ei riittänyt, mutta vasta ostamani mohairlangan sininen on melkeinpä samaa sävyä kuin Aino, joten kunhan huivi valmistuu, näitä voi pitää settinä. Kutoessani heräsin huomaamaan, että pidän tosi paljon tästä Ainon värisävystä. Harmittaa, että sitä tuli ostettua vain yksi kerä.

The blue Aino wanted to be a bibo. I really enjoyed knitting Laura's lovely model. Since there was almost half a ball yarn left I came to the idea of knitting pulse warmers in same pattern since I was not sure there would be enough for mittens. There certainly was not enough yarn for a scarf but the blue in the mohair yarn I recently bought matches the blue Aino almost perfectly, so when the scarf is finished, this will be a set. While knitting I realised how much I like the blue colour and now I really regret I only bought one ball of blue Aino.

Bibo
Lanka: Novita Aino 100% villaa
Puikot: 6
Malli: ohje Lauralta. Sovelsin ohjetta vaihtamalla langan Ainoksi ja kutomalla puikoilla numero 6. Loin vain 68 silmukkaa ja koosta tuli ainakin minulle sopiva.

Bibo
Yarn: Novita Aino 100% wool
Needles: 6
Model: from Laura. I modified it by changing the yarn to Aino and knitting with needles number 6. I cast on only 68 stitches and the size was perfect for me.

Rannekkaat
Lanka: Novita Aino 100% villaa
Puikot: 7
Malli: oma sovellus bibon mallineuleesta. Silmukoita 20. Putkilon molempiin päihin virkattu nirkot.

Pulse warmers
Yarn: Novita Aino 100% wool
Needles: 7
Model: my own modification of the bibo pattern. 20 stitches. Both ends of the tube have crocheted decoration.

Huivi
Lanka: Fonty Ombelle 70% kid mohairia 25% villaa 5% polyamidia
Puikot: 6
Malli: perusmalli jossa lisätään 1 silmukka joka kierroksen alussa. Tarkemmin selitetty täällä.

Scarf
Yarn: Fonty Ombelle 70% kid mohair 25% wool 5% nylon
Needles: 6
Model: basic - add one stitch in the beginning of each row.

Näin paljon lankaa jäi jäljelle tässä esitellyistä projekteista...

This much yarn was left of these projects...

Blogieläin - blog animal

Ei, se ei ole kissa vaikka kissaihminen olenkin. Kyseessä on hylje, kankainen sellainen ja se on saanut tehtäväkseen esitellä yhden esihistoriallisista villapuserotekeleistä, jonka kaivelin kaapin uumenista. Hylkeen on muuten tehnyt ystäväni äiti ja se kuuluu oikeastaan tyttärelleni, mutta se pääsi nyt blogiin kun se seilaa pitkin asuntoa ja tunkee kuviin... Mikä kyllä sopii minulle, kun on kysessä näin nätti hylje. Pusero on jostain 80-luvun lopulta ja nyherretty yhteistyössä äitini kanssa alunperin veljelleni, mutta olen ominut sen käyttööni jossain vaiheessa.

No, the blog animal is not a cat although I am a cat lover. It is a seal, sewn one and it is given the task to present one of the prehistorical sweaters that I unearthed from the bottom of a cupboard. The seal is made by my friend's mother and actually belongs to my daughter but it has made its way to the blog since it hangs around the flat and offers itself to be photographed... This fits me well since it's such a lovely seal. The sweater dates to the late 80's and is one of those that I knitted together with my mother. It was originally made for my brother but over the years it has ended up with me.