Hei, se on sentään tehnyt jotain! - Hey, she still does do something

Uskottekos, että täällä on valmistunut kamaa kesän ja syksyn kuluessa, mutta bloggaamista rajoittaa se, että en joko muista ottaa kuvia tai sitten ne on niin huonoja ettei niitä mihinkään viitsi laittaa. Ja sitten en tule koskaan ottaneeksi uusia. Mutta jos en nyt vaan heitä niitä tänne, jää pian koko bloggaaminen. Joten:

Tytön serkku tarvitsi lahjan ja päätin kokeilla pipoa. Ensiyrityksestä vaan näytti tulevan liian pieni, mutta ei sitä purkamaankaan viitsinyt, joten oma tyttö sai sen sitten.

Yksinkertainen 3o, 1n ribbi, keskellä pitsikaistale (125. rose leaf lace, J. Pawlowski, Field Guide to Knitting), lanka jotain nimetöntä pehmeää Dalegarnin lankaa, puikko 4 mm.

Samaa sarjaa kauluri, perinteinen feather and fan, lanka kaksinkerroin kesä kaulurissa että pipossa, puikko nr. 5 mm (?).

Isompi versio samasta, mutta lankana Isoveli Colori, puikko 5 mm.

Ja taas yksi Pajunkissa, lanka Nomotta Extra Merino, 4 mm puikko, 60s., kukka jostain Novitan jämistä.

Pikaisesti virkattu panta 7 veljestä Polkasta, koukku 3,5 mm.

TAAS uusi Shetland Triangle, tällä kertaa lahjaksi, lankana Gjestalin Silja, puikko 4,5 mm, toistoja muistaakseni kaksi enemmän kuin ohjeessa ja meni juuri harmittavasti muutama metri neljättä kerää, mutta onneksi tutulta löytyi lankaa varastoista ettei tarvinnut koko kerää ostaa parin metrin takia.

Uskomatonta, mutta totta, olen tehnyt itselleni jotain asustetta isompaa (no ainakin melkein, eikö liivi ole oikein vaatekappale). Eli siis Shalom Cardigan Gjestalin Topp't Tåsta, meni muistaakseni 9 tai 10 kerää, puikko 7 mm. Kiva yksinkertainen ohje, kivat muotoilut, mutta jotankin yläosa on roikkuva ja alaosa niukka. Voi tätä silti pitää. Tuli kaksivärinen, kun en osannut päättää väriä ja vaikka en ole kirjavien lankojen erityinen ystävä, tuo sävy oli kaikin puolin niin herkullinen, että oli pakko kokeilla.

Kevääksi (sic!) valmistui itselle Calorimetry Wool Cottonin jämistä ja jämänapista.

Huvitin itseäni myös keittiöräteillä, pari kudottua ja yksi virkattu, kuva vääristää värit, kyseessä oikeasti tummanvihreä puuvillalanka (Gjestal Bomull Sport) ja limensävyinen Gjestalin Føn, joka on puuvillabambusekoite. Hyvin ovat toimineet, olen surutta pessyt 60 asteessa. Tummempaan kudottuun versioon löytyy ohje netistä. Toiseen kokeilin mm. huiveissa käytettyä mallineuletta, jossa pudotetaan puikolle kierretty lanka, tulee kivan ilmava rätti.

I am knitting still, but blogging has been slow. I'm too lazy to take good pictures, but I just decided to throw these all out there, lest I stop blogging completely.

Myrtle leaf shawlin tarina - The story of myrtle leaf shawl

Myrtle leaf shawl: Jane Sowerby/Victorian Lace Today
Lanka: Knitpicks Shadow/Midnight 100% merinoa 440 jaardia/50 g kolmatta vyyhtiä
Puikko: 4 mm
Koko: 50 x 200 cm

Aloitin tämän huivin jo viime elokuussa. Mallineule on kaunis eikä mitenkään tolkuttoman vaikea, mutta eroaa siinä muista tekemistäni pitsimalleista, että säpinää on myös nurjalla puolella. Ei siis yhtään aivotonta TV-neulekerrosta. En ole myöskään aiemmin tehnyt suorakulmaista pitsihuivia, joten uutena tuli reunapitsin tekeminen muuten valmiiseen huiviin.

Periaatteessa ajattelin, että tämä olisi valmistunut jo viime syksynä, mutta kaiken kiireen keskellä havaitsin toiveen mahdottomuuden ja niinpä näpäkän alun jälkeen huivi sai levätä välillä muutaman kuukaudenkin ennen kuin taas tartuin siihen parin toiston verran. Ajattelin, että toukokuun puoliväliin on sen verran aikaa, että ehdin saada huivin valmiiksi siihen mennessä joka tapauksessa. Monenlaiset kiireet ja kiireemmät neuleprojektit sitten kuitenkin aiheuttivat sen, että tajusin huhtikuun valuessa käsistä, että huivin kanssa tulee tiukkaa, jos aikoo sen saada käyttöön toukokuun 15. päivä.

Neuloin sitten tuskassa ja tuskaisen hitaasti ja pohdin pää savuten montako mallikertaa vähemmän voisin tehdä kuin suositellut 40 ja silti saada kunnon kokoisen huivin valmiiksi ajoissa. Lopulta tein 32 toistoa, en uskaltanut enempää, sillä aika reunuksen tekoon kävi vähiin. Aloitin reunuksen viikkoa ennen h-hetkeä. Mallikerta oli helppo, opin sen ulkoa hetkessä ja ottaen huomioon, että en ollut kokeillut reunuksen suoraa yhdistämistä ennen, työ sujui todella hyvin, ihan yllätyin, kuinka yksinkertaista se loppujen lopuksi oli. Ainoa ongelma oli aika, tai siis sen akuutti puute. Viimeiset silmukat kudoin perjantaita vasten yöllä. Aamulla uitin huivin ja pistin vanhan lakanan päälle lattialle pingottumaan käyttäen peräti 10 nuppineulaa (ainoat mitä siihen hätään löysin). Huivi pingoittui iltapäivän ohjelman ajan, ja kun aloin pukeutua illan juhlaa varten, nypin huivin pingotuksesta ja heitin suoraan hartioille. Takuulla on ollut olemassa huolellisemmin pingotettuja huiveja, mutta väliäkö tuolla.

Tässä vielä kuva huivista tositoimissa:

Käsityöblogissa pitäisi varmaan tyytyä esittelemään omia kädentuotteitaan, mutta tässä tapauksessa minua houkuttaa tehdä poikkeus. Nimittäin muutama sananen tuosta päälläni olevasta mekosta. En ole itse ommellut sitä (vaan ihanainen ompelijani Anneli, joka tekee vaikka mistä rievusta taidetta) mutta suunnitelma on minun. Tällaisesta vaatimattomasta ja pikaisesta suunnitelmasta puku sai alkunsa. Tai oikeastaan, olin valinnut kankaat jo joulun aikoihin, odottelin vain inspiraatiota siitä, millaisen puvun haluan. Juhla alkoi lähestyä uhkaavasti eikä puvun malli vain ollut kirkastunut, joten yhtenä iltapäivänä aloin epätoivoisesti sökeltää yhteen vihkoon ja vaikuttaa siltä, että alitajunta oli työskennellyt puolestani, sillä puku alkoi äkkiä hahmottua.

Tältä sökellykseni siis näytti, ja sen ja pienen keskustelun perusteella ompelijani sai pukuni syntymään:

My myrtle leaf shawl is finally finished. I liked knitting it, but I was running out of time. The dress that I used with the shawl is my design, but sewn by my seamstress Anneli, who is a witch with fabric.

Häähuivi - Wedding shawl

Taas yksi Shetland Triangle, häähuiviksi ystävälle, joka itse valitsi langan ja mallin.



















Koko: reilu 2 m x lähes 1 m
Puikko: 4,5 lace Addi (tykkään!)
Lanka: Filatura di Crosa Superior Golden Line (70% kashmiria, 30 % silkkiä lähes 2 kerää á 25 g) (en tykkää!)

Tämän langan pitäisi (ainakin ylimaallisen hintansa perusteella) olla hienoakin hienompi luksuslanka, mutta minä vain en tule sen kanssa toimeen. Lanka on karvainen, hiostava, kutiava ja sähköinen, sitä paitsi se on niin ohutta että en saa siihen kunnon tuntumaa. Tahkosin kuitenkin 12 toistoa eikä lopputulos näytä hullummalta, mutta ihan pian en halua tähän lankaan törmätä.

Finished yet another Shetland Triangle, made as a wedding shawl to a friend.

Keskeneräisiä ja valmistuneita - Finished and unfinished business

Arvontakin saatiin sitten kunnialla päätökseen - Lellu ilmaantui (pieni uhkailu näköjään kannattaa!) ja on toivoakseni saanut pakettinsa. Hanhanin paketti ainakin löysi perille, kiitos vielä "kuittauksesta"! Kortin ohella sain siis Hanhanilta ihanan ristipistokirjanmerkin, josta pitäisi itse asiassa ottaa kuva, jotta muutkin saisivat nähdä sen. Se on muuten käytössä tälläkin hetkellä.

Aion pikkuhiljaa lisäillä arvonnan satoa tuonne Lankaostosblogiin. Kiitokset vielä kaikille osallistujille vaivannäöstänne!

Olen ollut viime aikoina kroonisesti kiireinen, joten kutomisaika on ollut lievästi kortilla. Lisäksi olen hajottanut ponnisteluni ja kesken on useampikin isohkompi työ, joten valmista saa odottaa. Vilautan tässä vain paria huivia, muita en oikein uskalla, kun tuntuu, että keskeneräisten näyttäminen blogissa tietää sitä, että työ ei sitten valmistukaan. Käsittääkseni tätä kirousta on esiintynyt laajemminkin?















Myrtle leaf shawl Sowerbyn Victorian Lace Today -kirjasta, lankana Knitpicksin Shadow merinoa.
















Oberlen Folk Shawlsista Feather and Fan Triangle, josta on tulossa mahdottoman suuri ja joka imee toivoakseni ylijäämä Lanetteja tuon Regia Silkin lisäksi. Todella aivotonta TV-neulontaa.

Jotain sentään on valmistunutkin. Tein nimittäin lahjaksi yhden Pajunkissan 4 vuotta täyttävälle tytölle ja samaan syssyyn tuli tehtyä vielä toinenkin omalle tytölle. Lahjamyssy on samaa Wool Cottonia kuin ohjeessa. 56 silmukalla tuli aika suuri, mutta ei onneksi ihan niin suuri, että olisi kokonaan valunut silmille. Toinen oli luottolangastani, Nomotta Extra Merino, joka on hieman ohuempaa ja silmukoita tuli 60, mutta lopputulos oli taas melkein silmille valuvaa mallia, mutta lapselle tehdessä kai silti parempi, että on hiukkasen iso kuin liian pieni.



















Extra Merinoinen Pajunkissa.




















Tämä meni siis lahjaksi.



















Tässä näitä minun korttejani. Ja alla näkyy vielä pakettikin.




















The raffle has been concluded, winners got their yarn and I will start adding results to the yarn blog. Chronic lack of time and spread efforts result in very little finished projects and all I have to show for are a few "catkins".

Pitsikästä - Lacey

Viime aikoina minua on lähinnä kiinnostanut pitsihuivien kutominen ja tässä siitä todisteena jättimäinen Swallowtail Shawl, noin 2mx1m. Lankana Lontoosta ostettu PKM Koigu, puikkona bambuinen 4,5 pyörö, joka oli lievästi sanoen köpelö, mutta kaikkeen tottuu. Kolmesta kerästä lankaa ei jäänyt milliäkään eikä se olisi riittänyt, jos en olisi lopussa hiukan kiristänyt käsialaa. Tämä ei onneksi huivista näy, mutta voitte arvata, että vietin hikisiä kauhunhetkiä. Harkitsin jättäväni pari kerrosta pois, mutta sitten päätin ottaa riskin. Jos lanka loppuisi, laittaisin pari viimeistä kerrosta jollain muulla langalla, aivan kuin efektiksi. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Koigu on muuten ihanan pehmeää, mutta jotenkin kovakierteistä, mikä tekee kutomisesta minusta vähän epämiellyttävää, mutta lanka passaa kyllä pitsineuleeseen erinomaisesti. Tämä malli on muuten luonnossa todella kaunis, kuvat joita olen nähnyt eivät tee oikeutta. Ehdottomasti hienointa, mitä olen ikinä tehnyt - en tajua, että minä tosiaan tein tämän ihan itse. Nuo nypyt oli muuten kivoja, hidastivat kyllä, mutta eivät olleet vaikeita muuten. Minusta oli vaikeampi seurata tuota pääkuvion kaaviota, kun se oli muka niin helppo, että katsoin TV:tä samalla ja siitähän taas tuli joitain virheitä tuonne alkupäähän, mutta niitä ei valmiista pahemmin huomaa, kai.
















Ai jaa, tuliko muuten pidettyä tauko bloggaamisessa? Taisipa tulla, mutta en ollut ajatellut mitenkään erityisesti pitäväni pitempää taukoa, niin vain kävi. Huomasin vain, kuinka koko bloggaustouhu alkoi kerrassaan viedä kutomisesta kaiken ilon ja ajattelin, että parasta pitää etäisyyttä, jos aikoo kiinnostuksen säilyttää. Niinpä en sitten päivittänyt viikkoon, kahteen, kuukauteen tai kolmeen. Ja mikä uskomattominta, en myöskään lukenut neuleblogeja, mikä taas sattui sinänsä hyvään saumaan, kun blogilista alkoi sekoilla.

Niille, jotka tätä ehkä vielä seuraavat, voin sanoa, että tulen jatkossakin päivittämään, silloin kun siltä tuntuu. Mitään en lupaa tai luule, se voi olla usein tai harvoin.

Tulin tässä taannoin hankkineeksi itselleni Victorian Lace Today -kirjan, josta löytyy monia kiintoisia malleja. Myrtle leaf shawl, Melon pattern ja Miss Lambert's Shetland pattern ovat listan kärjessä. Lankoja tulossa Knitpicksiltä...

Just showing my Swallowtail Shawl made of Koigu with 4,5 mm needles. I am majorly into knitted lace shawls right now and to reinforce the addiction I got Victorian Lace Today with some lovely patterns.

Asiantynkää - Babbling along

Syistä, joita en itsekään osaa kunnolla selittää, neulonta-aika on viime aikoina ollut kohtuullisen minimissä. Jotain pientä olen sentään saanut valmiiksi. Netistä löytyvä Molly's Headband oli oikein kivaa pikkupuuhaa. Lankana Schachenmayr Nomotta Extra Merino ja nelosen puikot. Kiva tuli ja yllättäen ihan oikean kokoinen.

Tällainen aika päiviä sitten aloitettu mytty on edistynyt sen verran, että siitä puuttuu enää yksi hiha, runsaasti kutistelua ja melkoisia määriä viimeistelyä ja koristelua. Ehkä vielä tänä keväänä enemmän tästä...

Aloittelin myös Waving Lace -sukkaa Favourite Socks -kirjasta. Vaikka käytössä on ohjeen kanssa identtinen lanka (Lorna's Laces Shepherd Sock) ja aavistusta pienemmät puikot, sukantekele on epäilyttävän lötkön ja suuren oloinen. En tykkää yhtään ja työ on pysähdyksissä, vaikka mallikuvio sinällään on kiva. En oikein osaa sanoa heitänkö suosiolla nurkkaan vai teenkö valmiiksi sisulla ja itken sitten kun se ei kokenutkaan ihmeparannusta.

Pääsiäinenkin tuli ja meni. Koettiin muun muassa tällaisia tunnelmia sukset jalassa:
















Ja tässä on mahtanut pyrähtää Archaeopteryx?
















Tyttö askarteli monenmoisia kortteja aseinaan pahvi, liima ja paljetit, tässä muutama esimerkki:

Uusi Ullakin ilmestyi jo aika päiviä sitten, mutta otan vapauden kommentoida aihetta mainosmielessä näin jälkijunassakin. Sieltä löytyy nimittäin monien ihanien ohjeiden keskeltä (pitsihuivit ovat aina kiinnostavia tällaiselle pitsiaddiktille ja tämän kevätnumeron käsineet olivat kaikki erityisen kiinnostavia) myös minun vaatimaton Pajunkissani.

Tungin sitten itseni vastoin kaikkia aikomuksia mukaan Ravelryyn (minut löytää sieltäkin halutessaan nimellä Memmu). Pitihän se nimittäin päästä itse toteamaan, että mikä oikein on homman nimi. Ravelryllä on kyllä puolensa (eiväthän neulojien tuhatpäiset joukot sentään niin väärässä voi olla), mutta en silti oikein jaksa syttyä ihan sata-nolla. Koukku- ja puikkotaulukko on erinomaisen kätevä ja on kiva kun voi klikkailla hyvän näköisiä juttuja talteen suosikkeihin. Lisäksi viestinlähetystoiminto on todella kätevä. Mutta siihen se sitten minun osaltani loppuu. En jaksa lisäillä lankoja tai oikein projektejakaan. Pitäisi olla määrättömästi aikaa, että saisi poimittua kaiken kivan hirveän tietotulvan keskeltä. Mahtaakohan muuten kertoa makujen ja kulttuurin erilaisuudesta, että minusta suomalaisissa blogeissa esitellyt työt ovat järkiään todella kauniita ja hyvintehtyjä, "parempia" kuin keskivertotyöt Ravelryssä. Enkä siis sano tätä millään tapaa ylemmyydentuntoisesti tai "rasistisesti", vain huomiona erilaisista makukulttuureista tai jostain.

Finished Molly's Headband, proceeded with ancient pink project,not happy with my Waving Lace Socks, they just seem way too large and simply bug me. Also, I have to advertise my own pattern "Catkin" in latest issue of Ulla.

Karanneet huivit-Leaping shawls

Joku voipi olla sitä mieltä, että minulta on karannut käsistä kaikki kontrolli Shetland Triangle -huivien suhteen, mutta karkauspäivän kunniaksi ajattelin kuitenkin esitellä kaksi uusinta, jotka ovat nr. 4 & 5 tätä mallia.

















Lila:
Lanka: Gjestal Knopp (merinoa) kolmatta kerää
Puikot: 5 mm
Koko: n. 200 x 100 cm pingotettuna, kaksi mallikertaa enemmän kuin ohjeessa
















Valkea:
Lanka: Sandnesgarn Lanett kolmatta kerää
Puikot: 4 mm
Koko: n. 80 x 180 cm pingotettuna, kaksi mallikertaa enemmän kuin ohjeessa.

Lila on minulle, valkea jo aikaa sitten ystävälle lahjaksi luvattu.





















Rakastan pitsihuivien kutomista, se on ihanan rentouttavaa, ainakin kun mallin muistaa ulkoa. Seuraavaksi on kyllä suunnitteilla muunlaista pitsihuivia, mutta voipi hyvin olla, että ST:ja tulee niitäkin vielä lisää jossain vaiheessa.

Olen harkinnut hankkivani seuraavaksi sellaisia neulekirjoja, joissa olisi ei niinkään yksittäisen mallin ohjetta, kuin ennemminkin erilaisia pinta- ja kuvioneuleita tms. tai jotain tekniikkavinkkiä yms. Näitähän on monenlaisia, mikä tarkoittaa tietysti valinnanvaikeutta. Siksipä kyselenkin jonkinmoiseksi osviitaksi teiltä lukijoilta teidän omia henkilökohtaisia kirjasuosikkejanne. Mikä kirja? Miksi juuri se?

Two more Shetland Triangles leaped out of my hands, but the thing is, I simply love the pattern and knitting these shawls is the most relaxing thing in the world.

Monenlaista tynkää - Hardly finished

Laitanpa ensin nämä pikkuiset "lapasentyngät", jotka vapautuivat esiteltäväksi, kun saajan synttärit on vietetty.

Edestä, takaa, istuu, makaa...

Lanka Dalegarnin Falk 100% pesunkestävää villaa, puikko taisi olla 3, pitsineule adoptoitu Kuuran kosketus -sukista. Muutama raita ja pikkuisen virkkausta lisänä muutoin aika perusjutussa. Tykkäisin itsekin, hmmm.

Olen jo pitkään mainostanut aikovani liiviä ja tässä todiste siitä, että aloitettu on. Kuvassa helmapitsin alku. Ei vain ole aikaa oikein edetä, mutta ihan kivan näköistä, tosin sen verran monimutkaista, että ihan heti ei opi mallikertaa ulkoa, joten voipi mennä aikaa, että kunnolla edetään.

En viime aikoina ole paljon kortteja esitellyt, sillä olen kortteineni kuin eri planeetalta muihin korttiharrastajiin verrattuna, mutta tässä vaihteeksi yksinkertainen, mutta mielestäni ihan söpö onnittelukortti.

Loppuun vielä vähän erilainen juttu. Nimittäin Kasilin blogista löytyi kiva ja erilainen haaste. Tässä minun harakanvarpaitani. Ilman sensurointia... lukuyritykset omalla vastuulla.

Finally I can publish these fingerless mittens, since the birthday of their new owner has been celebrated. I have started a lace band for a vest that I have intended to do since the summer. Looks nice, but is rather complicated, so it will be difficult to remember the pattern. I haven't been showing many cards lately, but I thought this was fairly cute, so here you are. The last picture shows some uncensored scribbling, published here as part of a challenge by Kasil.