Hei, se on sentään tehnyt jotain! - Hey, she still does do something

Uskottekos, että täällä on valmistunut kamaa kesän ja syksyn kuluessa, mutta bloggaamista rajoittaa se, että en joko muista ottaa kuvia tai sitten ne on niin huonoja ettei niitä mihinkään viitsi laittaa. Ja sitten en tule koskaan ottaneeksi uusia. Mutta jos en nyt vaan heitä niitä tänne, jää pian koko bloggaaminen. Joten:

Tytön serkku tarvitsi lahjan ja päätin kokeilla pipoa. Ensiyrityksestä vaan näytti tulevan liian pieni, mutta ei sitä purkamaankaan viitsinyt, joten oma tyttö sai sen sitten.

Yksinkertainen 3o, 1n ribbi, keskellä pitsikaistale (125. rose leaf lace, J. Pawlowski, Field Guide to Knitting), lanka jotain nimetöntä pehmeää Dalegarnin lankaa, puikko 4 mm.

Samaa sarjaa kauluri, perinteinen feather and fan, lanka kaksinkerroin kesä kaulurissa että pipossa, puikko nr. 5 mm (?).

Isompi versio samasta, mutta lankana Isoveli Colori, puikko 5 mm.

Ja taas yksi Pajunkissa, lanka Nomotta Extra Merino, 4 mm puikko, 60s., kukka jostain Novitan jämistä.

Pikaisesti virkattu panta 7 veljestä Polkasta, koukku 3,5 mm.

TAAS uusi Shetland Triangle, tällä kertaa lahjaksi, lankana Gjestalin Silja, puikko 4,5 mm, toistoja muistaakseni kaksi enemmän kuin ohjeessa ja meni juuri harmittavasti muutama metri neljättä kerää, mutta onneksi tutulta löytyi lankaa varastoista ettei tarvinnut koko kerää ostaa parin metrin takia.

Uskomatonta, mutta totta, olen tehnyt itselleni jotain asustetta isompaa (no ainakin melkein, eikö liivi ole oikein vaatekappale). Eli siis Shalom Cardigan Gjestalin Topp't Tåsta, meni muistaakseni 9 tai 10 kerää, puikko 7 mm. Kiva yksinkertainen ohje, kivat muotoilut, mutta jotankin yläosa on roikkuva ja alaosa niukka. Voi tätä silti pitää. Tuli kaksivärinen, kun en osannut päättää väriä ja vaikka en ole kirjavien lankojen erityinen ystävä, tuo sävy oli kaikin puolin niin herkullinen, että oli pakko kokeilla.

Kevääksi (sic!) valmistui itselle Calorimetry Wool Cottonin jämistä ja jämänapista.

Huvitin itseäni myös keittiöräteillä, pari kudottua ja yksi virkattu, kuva vääristää värit, kyseessä oikeasti tummanvihreä puuvillalanka (Gjestal Bomull Sport) ja limensävyinen Gjestalin Føn, joka on puuvillabambusekoite. Hyvin ovat toimineet, olen surutta pessyt 60 asteessa. Tummempaan kudottuun versioon löytyy ohje netistä. Toiseen kokeilin mm. huiveissa käytettyä mallineuletta, jossa pudotetaan puikolle kierretty lanka, tulee kivan ilmava rätti.

I am knitting still, but blogging has been slow. I'm too lazy to take good pictures, but I just decided to throw these all out there, lest I stop blogging completely.

Häähuivi - Wedding shawl

Taas yksi Shetland Triangle, häähuiviksi ystävälle, joka itse valitsi langan ja mallin.



















Koko: reilu 2 m x lähes 1 m
Puikko: 4,5 lace Addi (tykkään!)
Lanka: Filatura di Crosa Superior Golden Line (70% kashmiria, 30 % silkkiä lähes 2 kerää á 25 g) (en tykkää!)

Tämän langan pitäisi (ainakin ylimaallisen hintansa perusteella) olla hienoakin hienompi luksuslanka, mutta minä vain en tule sen kanssa toimeen. Lanka on karvainen, hiostava, kutiava ja sähköinen, sitä paitsi se on niin ohutta että en saa siihen kunnon tuntumaa. Tahkosin kuitenkin 12 toistoa eikä lopputulos näytä hullummalta, mutta ihan pian en halua tähän lankaan törmätä.

Finished yet another Shetland Triangle, made as a wedding shawl to a friend.

Karanneet huivit-Leaping shawls

Joku voipi olla sitä mieltä, että minulta on karannut käsistä kaikki kontrolli Shetland Triangle -huivien suhteen, mutta karkauspäivän kunniaksi ajattelin kuitenkin esitellä kaksi uusinta, jotka ovat nr. 4 & 5 tätä mallia.

















Lila:
Lanka: Gjestal Knopp (merinoa) kolmatta kerää
Puikot: 5 mm
Koko: n. 200 x 100 cm pingotettuna, kaksi mallikertaa enemmän kuin ohjeessa
















Valkea:
Lanka: Sandnesgarn Lanett kolmatta kerää
Puikot: 4 mm
Koko: n. 80 x 180 cm pingotettuna, kaksi mallikertaa enemmän kuin ohjeessa.

Lila on minulle, valkea jo aikaa sitten ystävälle lahjaksi luvattu.





















Rakastan pitsihuivien kutomista, se on ihanan rentouttavaa, ainakin kun mallin muistaa ulkoa. Seuraavaksi on kyllä suunnitteilla muunlaista pitsihuivia, mutta voipi hyvin olla, että ST:ja tulee niitäkin vielä lisää jossain vaiheessa.

Olen harkinnut hankkivani seuraavaksi sellaisia neulekirjoja, joissa olisi ei niinkään yksittäisen mallin ohjetta, kuin ennemminkin erilaisia pinta- ja kuvioneuleita tms. tai jotain tekniikkavinkkiä yms. Näitähän on monenlaisia, mikä tarkoittaa tietysti valinnanvaikeutta. Siksipä kyselenkin jonkinmoiseksi osviitaksi teiltä lukijoilta teidän omia henkilökohtaisia kirjasuosikkejanne. Mikä kirja? Miksi juuri se?

Two more Shetland Triangles leaped out of my hands, but the thing is, I simply love the pattern and knitting these shawls is the most relaxing thing in the world.

Tympii edelleen

Oikeastaan koko tämän vuoden blogin pitäminen on ajoittain tympinyt tosi kovasti. Olen yrittänyt pitää blogia omaan tapaani, päivittää kun ehdin tai on jotain sanottavaa, mutta syystä tai toisesta koen paineita siitä, että koko ajan pitäisi olla aina vain enemmän ja hienompaa, mikään ei tunne olevan tarpeeksi ja toisaalta tuntuu olevan aivan sama, mitä bloggailen vai bloggailenko ollenkaan, vastaanotto on aivan sama.

Luulen, että päivitystauko on paikallaan. Ehkä osallistun valokuvatorstaihin, en vielä tiedä, mutta pidän tauon käsityöaiheista. Olen varmaan maailman hitain kutoja, sillä en saa valmista siihen tahtiin kuin monet muut ja haluan nauttia kutomisesta omaan tahtiini, elämäni muiden asioiden lomassa, ilman että blogin pitäminen aiheuttaa paineita ylittää itsensä.

Riippumatta siitä, kiinnostaako ketään, kaadan nyt vielä kerran syliinne valmiiden ja keskeneräisten kavalkadin.



















Tässä nämä TV-sukat vielä kerran (huomaa omaperäinen kuvausasento).

Täällä on yhä vain niin pirullisen kylmä, että oli pakko ruveta vielä tekemään ranteenlämmittimiä. Maailman yksinkertaisin 1o, 1n (yht. 40 s) edestakaisin, toisessa reunassa jonkinlainen muunnos feather&fanista (tiedän, on muitakin mallineuleita, mutta tämä on niin helppo ja sievä). Lankana Schachenmayr Nomotta Extra Merino, joka on ihanan pehmeää ja sopivasti paksun ja ohuen langan väliltä, mutta oudon löysäkierteistä. Puikot 3,5; lankaa ei kulunut juuri nimeksikään.

Yksinkertaiset (2o, 2n) pikkusäärystimet tiedossa ihanan värisestä Sisusta kaksinkertaisena nelosen puikolla, juuri siksi kun on niin hiton kylmää.

Shetland Triangle nr. 2 aluillaan Lanettista (puikko nr.4). Tämä tulee tädilleni 90-vuotislahjaksi. Toivon, että hän pitää ajatuksesta, sillä hän on ollut ikänsä intohimoinen käsityöihminen ja hänen luonaan olen saanut mm. kutoa kangaspuilla. Tiedossa on myös vielä pari muuta ST:a, yksi 30-vuotislahjaksi, saaja päättää värin ja materiaalin, toinen itselle. Noiden säärystimien langan väri on juuri se, mitä toivoisin huivin väriksi, mutta Sisu sekoitelankana arveluttaa. Miksi Lanettin värikartan pitää olla niin pastellinen?

Virkkailin näitä koemielessä verkkohuivia koristellessani, ehkä saavat käyttätarkoituksen vielä joskus.















Ikuisuusprojekti, pusero itselle. Lankana musta Lanett, nelosen puikot, helmassa feather&fan-reunusta aloitettu.















Tämän jatko on siirretty syksylle, tulossa tytölle huovutettu ja vuoritettu takki, helmiäisnapein, ehkä vähän tähän tapaan:

































Näistä saattaa joskus tulla vielä jotain, koneella.

Minulla on langat myös tytön vaaleanpunaiseen puseroon/tunikaan (syksyllä sitten), omaan puuvillaiseen liiviin sekä joukko sukkalankoja (ainakin tummansinistä, tumman violettia, petroolin väristä ja tummanruskeaa Sisua) toivottavasti ihaniin sukkiin. Ohjeita näille syksyprojekteille ajattelin etsiä parista sukkakirjasta, jotka tilasin Amozonilta ja jotka toivon mukaan pullahtavat pian luokseni.

Juuri nyt minulla ei ole muuta sanottavaa, tai sanotaan nyt vielä vähän:

Loppukevennys

Kolmevuotias haluaa laittaa jalkaansa liiat pienet, mutta todella nätit juhlakengät. Huomautan, että niillä kävely tulee sattumaan (muistuttaa lähinnä kiinalaista prinsessaa), hän on jo saanut rakkoja. "Mutta kun se sopivat niin hyvin sukkahousuihini", kuuluu vastaus. Mitäpä siihen voi ihminen vastata, muuta kuin antaa tytön laittaa halajamansa kengät.

Hyvää kesää kaikille, toivottavasti lämpö vielä löytää meidät!

Shetland Triangle

Kasa suoraan puikoilta tulleena.

Tässä venytellään pesun jälkeen (pesen aina kutomukseni käsin niiden valmistuttua, lähtee samalla langoista pölyt ja muut ja saa muotoiltua).























Pari pikaista poseerauskuvaa, miehen suosiollisella avustuksella.















Lähikuvaa ihanasta kuviosta.















Tänään ei vain ollut luonnonvaloa, huoh.

Malli: Evelyn A. Clark, Shetland Triangle - Wrap Style
Lanka: Dalegarn Svale 50% puuvillaa, 40% viskoosia, 10% silkkiä
Kulutus: lähemmäs 200 g eli 4 kerää
Puikot: nr. 4
Koko: 60 x 140 cm

Tein kerrankin tismalleen ohjeen mukaan ja vaikka lanka oli aivan erilainen, huivista tuli juuri ohjeen kokoinen. Lanka olikin yksi jännitysmomentti, sillä se on aika paksua, narumaista ja löysäkierteistä, mutta halusin muuta kuin villaa tällä kertaa ja lopputulos on mielestäni hyvä, vaikka huivia ei voikaan kuvailla henkäyksenohueksi.

Nautin suuresti pitsineuleen tekemisestä. Jotenkin kuvion matemaattinen täsmällisyys vetoaa minuun. Opin pääkuvion ulkoa, joten saatoin tehdä huivia missä vain ilman ohjetta, mikä oli todella mukavaa. Silti haikailen jo mallia, jossa pitää seurata kaaviota rivi riviltä. Toisaalta halajan lisää ST:ja, materiaalina ehkä Lanett (jos löytyy kiva väri) tai alpakka (josta varmasti löytyy ihania värejä) tai miksei molemmatkin. Alunperin olin ajatellut hieman syvemmän violettia väriä, mutta tykkään oikeastaan kovasti myös tästä pikkuisen kiiltävästä sävystä. Hassua on se, että ei niin kovin kauan sitten violetti kuului ehdottomien väri-inhokkien listalle. Mitähän päässäni on menossa...? Tällä hetkellä en pidä erityisesti vihreästä ja punaisesta, jotka aiemmin olivat ihan kivoja.


Shetland Triangle is finished and I simply love knitting lace. I'm looking for greater challenges, although I also intend to make more STs, possibly of Lanett (if I find a suitable colour) or some alpaca (surely many lovely colours), or maybe of both yarn types.

Model: Evelyn A. Clark, Shetland Triangle - Wrap Style
Yarn: Dalegarn Svale 50% cotton 40% viscose, 10% silk, used nearly 4 balls, i.e. 200 g
Needles: 4
Size: 60 x 140 cm

For once, I knitted exactly according to the description and despite totally different yarn, the size of the finished shawl turned out to be exactly the same as in the description. I was kept in suspense regarding the result since the yarn I used was so different (thick, loosely spun, cord-like) from the one in the description, but luckily the shawl turned out nice even if it's not thinner than the breath. Originally I wanted a somewhat deeper shade of purple but actually, I quite like this modestly shiny colour. Funny, not-so-long-back-in-time I absolutely hated all shades of purple. I wonder what is going on in my head, especially since I started disliking green and red which I did not mind before...?

Kevättä ilmassa...? - Spring is in the air...?

En tiedä, onko ilmassa kevättä vai mitä, mutta vähän siellä ja täällä on pohdittu bloggaamista, sen eri puolia, niin hyviä kuin huonojakin. Olen seurannut keskustelua (enimmäkseen sivusta) siellä sun täällä, mutta en varmaankaan ole lukenut kaikkea asiaan liittyvää, varsinkin kun monissa jutuissa vain epämääräisesti vihjaillaan muihin kirjoitukseen, joten en enää ole ollenkaan selvillä, kuka on kirjoittanut mitä ja missä ja kuka ketäkin on loukannut ja kuka taas on loukkaantunut.

Minusta on periaatteessa hyvä, että on sellainen ilmapiiri, joka sallii keskustelun. Keskustelun kautta voi saada paljon uutta, mutta ainakin minun kohdallani nykyisen keskustelun leimahtaminen on vain saanut entistä epätietoisemmaksi siitä, mitä mieltä oikein olenkaan bloggaamisen saloista. Ihmiset haluavat ja hakevat näköjään hyvin eri asioita. Sinällään hyvä, kukin taaplaa tyylillään, kullekin taaplaajalle löytyy omat lukijansa, kaikkia ei voi kuitenkaan miellyttää ynnä muita yleisiä kliseitä. Kaiken maailman inhokkilistat ja ärsytyksen aiheet kilpistyvät kuitenkin nähdäkseni sellaiseen asiaan kuin blogin lukuystävällisyys. Tästäkin on monia mielipiteitä, yhtä ei haittaa sama asia kuin toista. Toisaalta lukuystävällisyysseikat eivät ensinnäkään rajoitu vain neuleblogeihin eivätkä yleensäkään blogeihin vaan koskevat oikeastaan kaikkea kirjoitettua sanaa ja kommunikointia ylipäänsä. Mutta kuten sanottu, yhtä monta mieltä kuin miestä.

Itse pohdin myös jo taannoin bloggaamiseni motivaatiota. Valehtelisin, jos sanoisin bloggaavani pelkästään itselleni. Silloinhan olisi sama tallettaa jutut kotikoneelle, ei kaikkien luettavaksi, kuten nyt. Yhteisöllisyys on ja pysyy mielestäni yhtenä perustekijänä bloggaamisessa. Tämän pitäisi tarkoittaa kirjoittajan ja lukijan vuorovaikutusta ja silloin on väliä paitsi kirjoittajan tavoitteilla ja mieltymyksillä, myös lukijan toiveilla ja kokemuksilla, sillä ei voi olla vuorovaikutusta, jos lukija ei tavoita kirjoittajan viestiä. Silti, olen huomannut kuinka hyödyllistä on, että löytää omista jutuistaan muistiinpanot siististi ja keskitetysti, ei vain jonkin paperilapun reunassa.

Neuleblogeja on muuten nykyisellään huimaava määrä. Satoja. Niin paljon, että aktiivisenkin lukijan on vaikea orientoitua tiheässä viidakossa. Hyvin monet laittavat blogiinsa rajoitetun listan lempiblogeistaan. Näissä hyvin usein toistuvat samat, erittäin suositut blogit, jotka jo muutenkin ovat lähes kaikkien tuntemia. Minun blogilistan suosikkini sisältävät monenlaisia blogeja (myös neuleblogien ulkopuolelta), mutta näiden supersuosittujen lisäksi listalla on myös muita, vähemmän tunnettuja, mutta silti minusta hyviä blogeja. Uskon, että moni blogi saisi paljon uusia lukijoita, jos lukijat vain löytäisivät ne ylitarjonnan keskeltä. Niinpä katsoin suosikkilistaani sillä silmällä ja etsin blogeja, joilla on alle 100 tilaajaa. Niitähän löytyi! Esimerkiksi Garn Boet - The Yarn Nest, Tuikun puuhanurkka, Tikira's ja Tiinulin neuleet. Ja nämä ovat vain muutamia satunnaisia esimerkkejä kivoista, mutta vähemmän tunnetuista blogeista.

Minulla lienee kevättä rinnassa kutomisen suhteen. Olen nimittäin rakastunut. Pitsin neulomiseen. Toissa perjantaina aloittamastani Shetland Trianglesta puuttuu enää osa reunusta. Hehkutan sitten enemmän kun saan huivin valmiiksi, mutta sanonpahan vain, että pitsin neulominen oli ihanaa, ja aivan turhaan pelkäsin, etten osaisi, ohjeet aukesivat kuin itsestään, kun vain alkoi tehdä. ST kai on suhteellisen helppo, ja niin ihanaa kuin tätä mallineuletta olikin tehdä, aloin kaivata jopa isompaa haastetta. Kunhan sopiva malli löytyy, luvassa lisää pitsihuiveja ja melko varmasti teen myös lisää ST:ja.















Tuosta postauksen ylimmän kuvan lankakerästä on vaiheittain tultu tämän...















...ja tämän...















...ja tämän kautta...















...tähän. Reunus siis menossa.

This time more ranting about blogging and a few links to nice but less known knitting blogs.

I'm also in love. I'm nearly finished with Shetland Triangle, my first lace shawl ever, and I love, love, love it! I understand Shetland Triangle is a rather easy pattern and I'm already looking for something more challenging, although this is probably not my last ST either.