Wednesday, October 31, 2007

Sukan anatomiaa - Sock's anatomy



















Näin Halloweenin (vai pitäisikö sanoa haamuaaton, kuten jossain olen nähnyt) kunniaksi sumuisa kuva viime viikolta.

A little bit Halloween mood.
















Nämä sukat kudoin taannoin Lämmitä pikkuvarpaat -keräykseen, jonka alunperin bongasin Tiinan neuleblogista. Huomasin kauhukseni Kaisan blogista, että tämä keräys oli päättymässä juuri, kun olin postittamassa sukkia. Nyt jäi pieni epäilys siitä, ehtivätkö sukkani ollenkaan pikkuvarpaita lämmittämään. Olisi ehkä voinut tietottaa tuosta deadlinesta hieman näkyvämmin. Minunkin sukkani olivat valmiit, en vain heti saanut niitä postiin, kun en osannut arvata kiirettä. Samoin siitä olisi voinut paremmin tiedottaa, minkä kokoisia sukkia kaivataan lisää, sillä näistä taisi tulla turhankin isot (koko 27), kun luulin, että väki yleisesti tekesi pieniä, mutta olin sitten väärässä.

Minulla on taas pää täynnä ideoita ja vähän aikaa niitä toteuttaa, mutta siitä huolimatta tungin nämä sukat muiden projektien väliin ja olen siitä iloinen muutenkin kuin sen takia, että pienellä vaivannäöllä saatoin (toivottavasti!) auttaa jotain pientä ihmistä, jolle on tässä maailmassa lähtökohtaisesti annettu todella vähän eväitä. Nautin nimittäin suunnattomasti aivan yksinkertaisten sukkien tekemisestä.

Muistui taas konkreettisesti mieleen, mikä minua neulomisessa viehättääkään. Parhaimmillaan neulominen on rentouttavaa puuhaa, josta saa vaivan palkaksi myös jotain hyödyllistä, ja jos oikein hyvin käy, myös jotain kaunista. Olen varmaan aika vanhanaikainen ja tylsä neuloja, joka tekee mielellään itse vaatteita ja asusteita, koska niille on tarvetta. Ehkä se on geeneissä: toisella isoäidilläni oli suuri perhe, eikä villasukkia tai muita villavaatteita ollut koskaan tarpeeksi, ja mummoni on kuuluisa siitä, että kutoi sukkaa kävellessäänkin.

Ehkä en sovi bloggaamaan, kun olen lähtökohtaisesti tällainen hyvin yksinkertaisesta viehättyvä tarpeeseen kutoja. Kyllä minäkin ihailen joka toisessa blogissa näkyviä toinen toistaan ihanampia sukkia, jotka eroavat itseraidoittuvasta seiskaveikasta kudotusta perussukasta kuin maa kuusta. Olen hankkinut sukkakirjojakin ja haaveilen pitsisukista, mutta jotenkin pohjimmiltaan ihan perussukka, jota kutoessa ei tarvitse ajatella sen kummemmin, sen kuin vain kutoo menemään, on jotenkin erityisellä tavalla tyydyttävä.


I made a pair of simple children's socks for a campaign and making them reminded me how much I enjoy simple knitting. Actually, for me knitting basically represents a way of relaxing that also produces something useful and if one is lucky, also something beautiful. I do enjoy beautiful and skillful things that you see in so many blogs, but ultimately I think I am a simple soul who gets a great satisfaction out of knitting something very simple and useful. Maybe it is in my genes. My grandmother had a large family and out of necessity she was constantly producing woolen things to clothe her family and she even knitted while walking.

7 comments:

Sahrami said...

Niin.

Minusta ihan perussukka, raidoilla tai ilman, on kaunis. Eleetön ehkä, mutta karulla tavalla lumoava. Sitäpaitsi - ihan perinteisenä saapassukkana paras on sileäneuleinen sukka, se ei paina jalkaa.

Pikkusukkakeräykseen ehti kyllä, vaikka laittoi postin myöhässä - niitä sukkia menee Venäjälle tämän yhden ihmisen kautta tulevaisuudessakin. Tämä oli tämän yhden reissun deadline, ja siinä oli vielä pari päivää pelivaraa.

Memmu said...

Sahrami, niinpä, ihan yksivärinenkin sukka, ihan peruslangasta tehtynä voi olla omalla tavallaan lumoava. Ja omalle tytölle kun teen sukkia, jotka on ulkoiluun tarkoitettu, yritän tehdä sellaisia, etteivät paina tai linttavu ja mielestäni tarkoituksenmukaisuus on kaunista.

Vähän ajattelinkin, että niitä sukkia menee Venäjälle vastakin, mutta silti vähän tylsää huomata, että juuri tuo tietty keräys on kotisivun mukaan päättynyt.

Mewril said...

Mä huomasin sukkakeräyksen liian myöhään - osallistun sitten toisella kertaa.

Minustakin parasta on neuloa käytännöllisiä ja kauniita vaatteita ja asusteita. Yksinkertaisten perussukkien neulominen silloin tällöin on mukavaa. Olen aika huono lisäksi neulomaan varalle - yleensä tekemäni neuleet päätyvät hetiä käyttöön. Ellei niin ole, on neule ollut osittain turha.
Edellä mainittu aiheuttaa myös sen, että nykyään innostun yleensä vain hyvälaatuisista luonnonkuitulangoista - pörröakryylihörselöt jäävät kauppaan.

Lotta said...

Ihan varmasti mahdut bloggaajien sankkaan joukkoon! Onhan täällä paljon just sellasiaki, jotka tykkää eniten yksinkertasista neuleista. Less is more. Ja sitten on meitä, jotka suuna päänä säätää kaikkee mahdollista, mutta sössii kaikki vaikeemmat jutut :D. Nuoki sukat on _kauniit_, ja itse asiassa tosi hyvä että muistutit niiden kuvalla siitä, kuinka kauniit perussukat voi olla. Väri on pääasiassa ja silleen... (ohhoh, kylläpä avauduin :) )

Memmu said...

Mewril, myös minulle pitää olla luonnonkuitua ja akryyli on kyllä pahin kirosana.

Lotta, kiva kun avauduit, löysin samalla minulle uuden, tosi kivan blogin :)

Helmis said...

Täällä yksi hieman "tylsä" neuloja. Välillä tuntuu, että jotenkin hohdokkaampikin varmaan voisi olla, mutta mulle itselleni neulominen ja muut käsityöt tuo parhaan tyydytyksen just silloin, kun teen omille lähimmilleni jotain tarpeellista (mielellään vielä lämmittävääkin) päälle pantavaa. Joskus se on jopa vähän tavista kauniimpaa, mut useimmiten ensisijainen tavoite on olla sopiva, yksinkertainen perusneule. Sukat, lapaset, pipot, villapuserot, ne ne täreimpiä on.
Pitsihuivit ja vaikkapa pitsisukat on toki kauniita, mutta kun kolmea useampaa huivia en tarvii ja pitsi- tai palmikkosukat on vaan usein aika epäkäytännöllisiä tai ne painaa saappaassa, niin kyllä se perustavissukka ne erikoisemmat arkikäytössä päihittää aika usein. Ohuemmista langoista kyl neulon sukkia, kun oon lkanut käyttää niitä tav. nilkkasukkien tilalla.

No joo, tästä vois vaahdota enemmänkin, mut kyllä se tosiaan sitä tavisneulontaa mullakin on ja sille meillä ainakin eniten tarvetta on.
Mahtuu sitä disainiakin silti maailmaan ja toiset harrastaa toisenlaisia neuleita - kai sekin on tätä käsityön tekemisen rikkautta :).

Memmu said...

Hei Helmis, ja kiitos kommentistasi! Kiva huomata, että muitakin hengenheimolaisia löytyy :)